• Tekniikka
  • Sähkölaitteet
  • Materiaaliteollisuus
  • Digitaalinen elämä
  • Tietosuojakäytäntö
  • O nimi
Location: Home / Tekniikka / Menetämme sukupolven Olemme menettämässä sukupolven

Menetämme sukupolven Olemme menettämässä sukupolven

Tekninen palvelu |
2314

Governments across the globe will spend about $5 trillion on K-12 education this year. But unless they get all children and young people back to school, keep them in class, and recover the central elements of learning, this generation could lose two or three times that amount in earning losses.We are losing a generation We are losing a generation We are losing a generation We are losing a generation

Ensimmäinen vaikutus oli miljoonien ihmishenkien menetys COVID-19-viruksen aiheuttaman taudin vuoksi. Toinen oli työpaikkojen epävakauden ja köyhyyden aiheuttama inhimillinen kärsimys. Kolmas koskee lapsia ja nuoria, joiden olisi pitänyt olla koulussa, mutta joita käskettiin jäämään kotiin.

Pandemian alkamisesta on kulunut kaksi vuotta. Melkein kaikki maat päättivät, että yksi tärkeimmistä tavoista torjua pandemiaa oli pitää opiskelijat poissa kouluista ja yliopistoista. Kansanterveysasiantuntijat olivat päättäneet, että oppilaitosten auki pitäminen johtaisi viruksen leviämiseen edelleen. Lasten olisi pysyttävä kotona, jotta he voisivat "tasoittaa käyrän" ja estääkseen sairaaloiden ylikuormituksen.

Indermit Gill

Ulkomainen vanhempi tutkija - Maailmantalous ja kehitys

IndermitGill

Jaime Saavedra

Vanhempi johtaja, koulutuksen globaali käytäntö - Maailmanpankki

jaimesaavedra22

Monet Euroopan ja eräät Itä-Aasian maat avasivat koulut uudelleen suhteellisen nopeasti tietoisina sekä lapsille aiheutuvista ilmeisistä kustannuksista että niukoista todisteista täydellisen sulkemisen hyödyistä. Mutta monissa Etelä-Aasian, Latinalaisen Amerikan, Lähi-idän ja jopa Itä-Aasian maissa koulujen sulkemisia jatkettiin poikkeuksellisen pitkiä aikoja. Omat maamme, Intia ja Peru, ovat traagisesti edustavia.

Vuoden 2021 loppuun mennessä menetettyjen koulupäivien määrä oli reilusti yli 200 – eli noin puolitoista lukuvuotta. Tällä pitkittyneellä oppimisen keskeytyksellä voi olla vakavia pitkäkestoisia vaikutuksia erityisesti matalan ja keskitulotason maissa.

Suurin osa vaikutuksista kohdistuu lapsiin ja nuoriin, jotka sattuivat olemaan 4–25-vuotiaita vuosina 2020–2021, mikä synnyttää valtavan sukupolvien välisen eriarvoisuuden. Se, että lapset ovat poissa koulusta niin pitkään, eivät vain lopeta oppimista, vaan myös unohtavat suuren osan oppimastaan. Vuoden 2020 lopulla Maailmanpankki arvioi, että seitsemän kuukauden koulupoissaolo nostaisi "oppimisköyhyyteen" joutuneiden oppilaiden osuuden 53 prosentista 63 prosenttiin. Lisäksi 7 miljoonaa oppilasta keskeytti koulun. Vaikutukset syrjäytyneisiin vähemmistöihin ja tyttöihin ovat vielä pahempia. Tappioarviomme on tarkistettu ylöspäin, ja nyt odotamme, että ellei nopeita ja rohkeita toimia ryhdytä, oppimisköyhyys voi nousta 70 prosenttiin.

Suurimmat tappiot niille, joilla on vähiten

Kaikissa maissa – rikkaissa, keskituloisissa ja köyhissä – köyhimpien perheiden lapset kärsivät suurimmat tappiot, koska heidän mahdollisuudet ylläpitää koulutusta etäopetuksen avulla ovat rajalliset. Heidän Internet-yhteys on huono: vain puolella kaikista keskitulotason maiden opiskelijoista ja köyhimmissä maissa vain yhdellä kymmenestä on verkkoyhteys. TV:n ja radion käyttö ja oppimateriaalien helpottaminen on auttanut, mutta se ei voi korvata nykykasvatusta. Oppiminen ei voi tarkoittaa vain television katselua tai radion kuuntelua muutaman tunnin ajan päivässä.

We are losing a generation We are losing a generation

Seurauksena on jo ennestään suuren mahdollisuuksien epätasa-arvon laajeneminen. Kehitysmaissa COVID-19 saattaa johtaa hitaampaan kasvuun, suurempaan köyhyyteen ja epätasa-arvon lisääntymiseen sukupolven ajan, mikä on kauhea kolminkertainen uhka globaalille vauraudelle tulevina vuosikymmeninä. Asiaan liittyvä sisältö Podcastin jakso Opetus- ja oppimistilojen uudelleen kuvitteleminen Zia Khan, John McArthur, Elizabeth M. King ja Urvashi Sahni Koulutus ja kehitys Maailmanlaajuinen koulutustrendit ja seurattava tutkimus vuonna 2022 Emily Gustafsson-Wright, Helen Shwe Hadani, Kathy Hirsh-Pasek, Maysa Jalbout, Elizabeth M. King, Jennifer L. O'Donoghue, Brad Olsen, Jordan Shapiro, Emiliana Vegas ja Rebecca Winthrop

Viime vuoden lopulla meillä oli kovaa tietoa oppimisen menetyksistä keskituloisissa maissa, kuten Brasiliassa ja Intiassa. Esimerkiksi São Paulon osavaltiossa opettajat päättivät mitata oppimisen tilaa jatkuvasti – toisin kuin monet maat, jotka ovat lykänneet kaikenlaista oppimisen mittaamista, ehkä välttääkseen huonoja uutisia. He havaitsivat, että vuoden ilman ajankohtaisia ​​tunteja oppilaat olivat oppineet 27 prosenttia vähemmän kuin olisivat oppineet normaaleina aikoina. Intialainen Pratham, hyvin arvostettu koulutusalan kansalaisjärjestö, on havainnut, että Karnatakan osavaltiossa on puolitettu vähimmäistaitotaso.

Kolme uutta Rs uudesta koronaviruksesta

Rohkaisevaa on, että vuoden 2021 loppuun mennessä koulut olivat avautuneet uudelleen monissa maissa. Mutta lähes joka neljäs koulutusjärjestelmä oli edelleen suljettuna, ja monet järjestelmät olivat avautuneet uudelleen vain osittain. Puolitoista miljardia lasta palasi luokkaan, vaikka 300 miljoonaa lasta on vielä tuotava takaisin kouluun turvallisesti. Mutta se oli ennen viruksen omicron-varianttia. Nämä luvut ovat muuttuneet tämän vuoden alusta.

Uskomme, että uudelleenavattujen koulujen, etäoppimisen ja korjaavien ohjelmien yhdistelmä voi rajoittaa häiriöiden aiheuttamia vahinkoja ja toimia mallina tuleville sokeille – ja ehkä jopa parantaa julkista koulutusta pari vuotta sitten.

Avaa koulut turvallisesti uudelleen. Jos olet huolestunut mielikuvasta miljoonista lapsista, jotka istuvat ja tuijottavat televisiota, harkitse tätä: Yli puolella kotitalouksista 30 Afrikan maassa ei ole edes sähköä. Aivan liian monelle lapselle maailmassa kodin olosuhteet eivät ole suotuisat oppimiselle, liian monilla ei ole Internetiä, kunnollista laitetta tai rahaa datan tai kirjojen maksamiseen sekä tilaa opiskella kotona. Ja koulutus on luonnostaan ​​sosiaalinen yritys: se vaatii jatkuvaa vuorovaikutusta. Tämä tarkoittaa kivijalkakouluja, jotka on avattava ja tehtävä turvallisiksi opiskelijoille ja opettajille. Investointeja tarvitaan. Usein tähän on rahaa käytettävissä, eikä kansainvälisten järjestöjen ohjeista ole pulaa koulujen turvallisesta avaamisesta uudelleen. Monista maista puuttuu yleensä kansallinen kiireellisyyden tunne.

Investoi etäopetukseen. Maailmanpankin ja OECD:n tiimit suorittivat etäoppimisen arvioinnin pandemian kahden vuoden aikana. Tulokset eivät aina ole rohkaisevia. Mutta pandemia osoitti, että hybridi-oppimisen innovaatiot – joissa yhdistyvät nykyaikainen ja etäopetus digitaalisten teknologioiden älykkäällä käytöllä – ovat tulleet jäädäkseen. Mutta teknologiainvestoinnit on yhdistettävä taitavasti investointeihin oppimistaitoihin. Pandemia on nopeuttanut ajattelun muutosta tekniikan käytössä, ja meillä on pieni tilaisuus saada opettajat ja järjestelmänvalvojat näkemään teknologian osana oppimisprosessia. Sitä paitsi tämä ei ole viimeinen pandemia tai luonnonkatastrofi, joka saattaa pakottaa koulut sulkemaan. Helpottamalla oppimisprosessin jatkumista kotona, paremmat oppimistekniikat luokkahuoneessa voivat myös tehostaa järjestelmää sekä koulujen ollessa auki että silloin, kun ne on suljettava.

Korjaa menetetyt ja kadonneet oppimiset. Yhdysvaltoihin palasivat viime syksynä noin kolmanneksen vähemmän lukemista lukuvuonna 2019–2020 kuin he normaalisti olisivat oppineet. Monissa maissa, joissa koulut ovat suljettuina pitkään, oppilaat käyvät luokalla ymmärtämättä edes pientä osaa edellisellä luokalla opetetusta. Jos lapset eivät pääse kiinni, etenkään varhaisluokkien, joissa tappiot ovat suurempia, he saattavat lopulta jopa keskeyttää koulunsa. Koulujen on kaikkialla maailmassa mukauduttava oppilaiden tarpeisiin – sekä luku- ja laskutaidon perustaitojen että heidän mielenterveyteensä ja hyvinvointiinsa. Rohkaisevaa on kuitenkin se, että opiskelijat, jotka oppivat viime vuonna vähemmän, toipuvat nopeammin kuin muut – jos heille tarjotaan pääsyä korjaaviin ohjeisiin. Mutta tämä ei onnistu ilman opettajien ja rehtoreiden lisätukea.

Aiheeseen liittyvät kirjat

Miljardin lapsen tulevaisuus ympäri maailmaa on vaarassa. Jos emme saa heitä takaisin kouluun ja löydä tapoja korjata keskeytyksen vaikutuksia, COVID-19 aiheuttaa valtavan takaiskun tälle sukupolvelle. Kun koronaviruksen seuraukset vihdoin lasketaan, käy selväksi, että sen suurin vahinko on koululaisten menetetty oppiminen.

Vuosikymmenen kuluttua voimme katsoa taaksepäin ja huomata, että tämän pandemian suurin pysyvä menetys oli vältettävissä. Voimme toimia nyt ja välttää katumusta.