Uuden koronaviruksen maine tutkijoiden suunnitelmien kanssa sekaisin on ottanut todella kammottavan käänteen.
Tutkijat havaitsivat, että kun Covid-19 tartuttaa ihmissolun, se käynnistää aavemaisen muodonmuutoksen. Solu ei kuole heti. Noudattaen viruksen ohjeita vasta tartunnan saanut solu itää monihaaraisia lonkeroita, jotka on täynnä viruspartikkeleita.
Nämä sairaat zombisolut näyttävät käyttävän näitä streaming-säikeitä saavuttaakseen terveet naapurit.
Lonkerot näyttävät tunkeutuvan solujen kehoon ja ruiskuttavat virusmyrkkynsä suoraan solujen geneettisiin komentokeskuksiin – luoden näin uuden zombin.
Koronavirusepidemia: Epidemia, pandemia ja muut tarttuvia sairauksia koskevat keskeiset termit selitetty
Ketjuefekti
Uuden tutkimuksen kirjoittajat, kansainvälinen tutkimusryhmä, jota johdettiin Kalifornian yliopiston San Franciscossa Yhdysvalloissa, sanovat, että virus käyttää näitä juuri itäneitä lonkeroita vangitakseen paremmin uusia soluja.
Heidän tutkimuksensa julkaistiin viime kuussa Nature-lehdessä.
Tutkijat uskovat myös löytäneensä useita lääkkeitä, jotka voivat vaikeuttaa viruksen näiden uusien zombiesolujen luomista. Nämä lääkkeet, joista monet on suunniteltu syövän hoidoksi, näyttävät todennäköisesti toimivan, koska ne estävät kemialliset signaalit, jotka käynnistävät nämä lonkerot.
Uusi tutkimus käyttää "proteomiikan" tiedettä - kuinka proteiinit toimivat keskenään tai toisiaan vastaan.
Tutkijat pyrkivät tunnistamaan kemialliset signaalit ja tapahtumaketjut, jotka tapahtuvat, kun virus kohtaa ja tartuttaa isäntäsolun. Sitten he etsivät lääkettä, joka voisi sekoittaa nuo kemialliset signaalit ja sotkea infektioprosessin.
Tähän asti prosessi, jolla koronaviruksen uskottiin infektoivan soluja, oli virukselle melko tavallinen: se löysi ovia, jotka se saattoi avata ihmisten suuta, nenää, hengitysteitä, keuhkoja ja verisuonia ympäröivien solujen pinnalta.
Koronavirusepidemia: Valeuutisia! 7 huhua sosiaalisessa mediassa, jotka eivät pidä paikkaansa
Etsitään isäntiä
Kuten avaruuden hyökkääjät tieteiskirjallisessa tarinassa, viruksen tiedettiin telakoituvan paljon suuremman solun pinnalle. Viruksen maihinnousuryhmä tuli kyytiin, avasi ovet ja kaappasi solun tavanomaisen toiminnon tehden siitä replikaatiotehtaan. Havainto, jonka mukaan koronavirus saa myös zombiesolut itämään lonkeroita, viittaa siihen, että se on jossain vaiheessa evoluutionaan kehittänyt useamman kuin yhden tavan varmistaa, että se siirtyy nopeasti solusta toiseen.
Ikävä firma
Tyypillisesti tartunnan saaneiden solujen nopea nousu saa uhrin tuntemaan olonsa sairaaksi ja auttaa myös viruksen leviämistä muihin ihmisiin. Mutta viruksen zombien lonkeroiden liikkeen löytäminen saa tutkijat ajattelemaan, että se on löytänyt useamman kuin yhden tavan päästä soluun. "On vain niin synkkää, että virus käyttää muita mekanismeja tartuttaakseen muita soluja ennen kuin se tappaa solun", sanoo UC San Franciscon Nevan Krogan, yksi paperin vanhemmista kirjoittajista.
Lonkeroita itävät solut eivät vain näytä pelottavilta; he pitävät myös ilkeää seuraa.
Vaccinia, isorokkoa aiheuttavaan poxvirusperheeseen kuuluva, käyttää tartunnan saaneista soluista versovia lonkeroita "surffaamaan" näitä soluja kohti ja ruiskuttamaan niihin lisää viruspartikkeleita, selviää tutkimuksessa. HIV:n ja joidenkin influenssavirusten tiedetään käyttävän lonkeroita auttaakseen niitä pääsemään soluihin. Monet virukset muuttavat infektoitujaan soluja, ja lonkeroiden kasvattaminen on yksi tapa he tekevät sen, sanoo Columbian yliopiston virologi Angela L. Rasmussen. Ja vaikka viruksen leviämisen auttaminen on yksi lonkeroiden rooli, on monia muitakin.
Mutta Krogan sanoo, että edes nuo virukset eivät näytä käynnistävän lonkeroiden valtavaa kasvua, jonka hänen kollegansa näkivät koronaviruksen saastuttamissa soluissa.
Nyt tiedät: mikä on keuhkokuume?
Epätavallinen ilmiö
Näistä soluista kasvavat haarautuvat lonkerot olivat erittäin epätavallisia, hän sanoo.
Columbian yliopiston mikrobiologi Stephen P. Goff sanoo, että ihmisten ei pitäisi olettaa, että lonkerot välttämättä tartuttavat naapurisoluja viruksella.
"Se on todella hieno havainto", Goff sanoo. Tutkimuksen silmiinpistävät kuvat osoittavat, että lonkerot sisältävät paljon virusta ja että laboratoriossa niiden kasvun hidastuminen näytti vähentävän viruksen kutemiskykyä. Tämä viittaa vahvasti siihen, että nuo lonkerot jotenkin vahvistavat viruksen kykyä tartuttaa soluja, hän myönsi.
"Mutta emme vielä tiedä, mihin [infektion] vaiheeseen omituiset ulkonemat vaikuttavat", hän sanoo.
"Tulee erittäin hauskaa saada tietää."
