Sarjamme kahdessa ensimmäisessä erässä tarkastelimme Englannin lain edistymistä turvallisen ja varman laillisen infrastruktuurin tarjoamiseksi kryptovarojen sijoittamiselle ja hallinnoinnille. Tarkastelimme erityisesti, kuinka viimeaikainen Englannin oikeuskäytäntö on käsitellyt seuraavia kysymyksiä:
(1) Ovatko kryptovarat omaisuutta ja (2) Voidaanko kryptovarat pitää luottamuksellisena? (katso osa 1 tästä)(3) Missä kryptovarat sijaitsevat vaateiden ja oikeussuojakeinojen lainkäyttövallan turvaamiseksi? (katso osa 2 tästä).
Yhdistelmänä totean, että useat viimeaikaiset tapaukset ovat nyt tehneet selväksi, että Englannin laki tunnustaa kryptovaluutat omaisuudeksi. Vaikka tästä asiasta ei ole vielä tehty suoraa englantilaista päätöstä, ei näytä olevan mitään syytä, miksi kryptovaluuttoja ei voitaisi pitää luottamuksella. Mitä tulee kryptovaluuttojen sijaintiin ja siten Englannin tuomioistuinten toimivallan turvaamiseen, siitä, onko se paikka, jossa ne omistavalla henkilöllä tai yhtiöllä on kotipaikka tai missä he asuvat, jää todennäköisesti keskustelulle.
Tässä sarjan kolmannessa (ja viimeisessä) osassa esittelemme mahdollisia oikeudellisia aloitteita, joiden tarkoituksena on jatkaa digitaalisen omaisuuden oikeudellisen infrastruktuurin rakentamista Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mukaan lukien aloitteet, kuten UK Law Commissionin Digital Assets Project ja Yhdistynyt kuningaskunta. Jurisditional Taskforce (UKJT) digitaaliset riidanratkaisusäännöt.
Mitä kryptovarat ja krypto-kiistat tulevat seuraavaksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa?
Muiden muiden sääntelyalan ulkopuolisten oikeuspoliittisten aloitteiden tavoitteena on jatkaa oikeudellisen infrastruktuurin kehittämistä auttaakseen Yhdistyneessä kuningaskunnassa kehittymään johtavana kryptoasuntojen ja älykkäiden sopimusten keskuksena. Merkittäviä aloitteita on kolme.
Aloitus 1: Digital Assets Project
On mahdollista, että Law Commissionin Digital Assets Project (Projekti) ehdottaa mahdollisesti merkittäviä muutoksia digitaalista omaisuutta (mukaan lukien kryptovaluuttoja) koskevaan lainsäädäntöön. Lakikomissio voi tehdä uudistussuosituksia varmistaakseen, että Englannin laki pystyy tarjoamaan oikeudellisen kehyksen krypto- ja muiden digitaalisten omaisuuserien kukoistamiselle samalla kun se tarjoaa asianmukaisen turvallisuuden ja tuen sijoittajille.
Erityisesti projektissa pohditaan, pitäisikö digitaalisen omaisuuden olla "hallittavissa". Kuten edellä mainittiin, Englannin laki ei tunnusta mahdollisuutta, että digitaalinen omaisuus voidaan "omistaa", koska käsite "hallitus" rajoittuu tällä hetkellä fyysisiin asioihin. Tällä on seurauksia digitaalisen omaisuuden siirtämiseen, turvaamiseen ja suojaamiseen lain mukaisesti, ja hankkeessa tarkastellaan, onko oikeusvarmuutta tuova uudistus toteutettavissa. Lakikomissio harkitsee myös sitä, onko Englannin lain historiallinen luonnehdinta henkilökohtaiselle omaisuudelle joko hallussa oleva tai toiminnassa oleva asia (mikä on aiheuttanut suuren osan teknisistä vaikeuksista tunnistaa kryptoomaisuus omaisuudeksi, käsitelty artikkelissa AA v. Tuntemattomat henkilöt yllä) ovat saattaneet olla käyttäneet käyttökelpoisuutensa ja onko aika sisällyttää kolmas henkilökohtainen omaisuusluokka, joka sopisi digitaalisen omaisuuden olosuhteisiin ja joka ei olisi toiminnassa eikä hallinta. UKJT on ehdottanut, että väite, jonka mukaan tällaista kolmatta omaisuusluokkaa ei voisi (koskaan) olla olemassa, johtaisi 1800-luvun oikeuskäytännön lukemiseen enemmän kuin (ei yllättäen) tuomarit olisivat voineet haluta. He olivat enemmän huolissaan siitä, olivatko osakkeet toiminnassa vuoden 1883 konkurssilain[1] tarkoittamassa merkityksessä, kuin kuinka käsitellä Bitcoineja.
Kolmannen henkilökohtaisen omaisuuden luokan lisääminen ja sen ominaisuuksien selventäminen olisi tervetullut kehityskulku, koska se selkeyttää digitaalisten omaisuuserien, mukaan lukien kryptovaluuttojen, oikeudellista luonnehdintaa. Tämä lisäisi oikeusvarmuutta ja edistäisi mahdollisesti laajempaa ja turvallisempaa kryptovaluuttojen käyttöä Isossa-Britanniassa.
Lakikomissio on äskettäin julkaissut välipäivityksen, ja digitaalisen omaisuuden kuulemisasiakirja odotetaan julkaistavan vuoden 2022 puolivälissä. Jatkamme raportoinnin kehityksestä projektin edetessä.
Aloitus 2: UKJT:n digitaaliset riidanratkaisusäännöt
Vuonna 2021 UKJT julkaisi Digital Dispute Resolution Rules -säännöt (säännöt), joiden tavoitteena on mahdollistaa nopea, innovatiivinen ja kustannustehokas lohkoketju- ja krypto-riitojen ratkaiseminen osana sama pyrkimys vahvistaa Ison-Britannian määräävää asemaa ja houkuttelevuutta digitaalisen omaisuuden maailmassa.
Sääntöjen tarkoituksena on helpottaa digitaalisten riitojen ratkaisemista tarjoamalla menettelylliset puitteet riitojen ratkaisemiseksi välimiesmenettelyssä Englannin Arbitration Act 1996 -lain mukaisesti tai asiantuntijamenettelyn avulla. Sääntöjen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat seuraavat:
Jää nähtäväksi jää, missä määrin säännöt hyväksytään (ja niistä on väistämättä enemmän hyötyä kaupallisissa riita-asioissa kuin salauspetoksia koskevissa tapauksissa), mutta joka tapauksessa ne muodostavat lisärakennuspalkin markkinoiden luottamuksen vahvistamiseksi. Englannin laissa ja Englannissa ensisijaisena paikkana krypto-riitojen ratkaisemiseen.
Aloitus 3: Mahdolliset siviiliprosessisäännön muutokset perusteisiin, jotka koskevat vaateiden toimittamista lainkäyttöalueen ulkopuolella
Puheessaan 24. helmikuuta 2022 Sir Geoffrey Vos ennakoi, että Englannin siviiliprosessisääntöjä voidaan muuttaa helpottamaan englantilaisten tuomioistuinten kykyä hoitaa kryptopetostapauksia. Hän selitti:
“Kryptopetosten maailmassa ei ole kansallisia esteitä, ja laittomasti hankittuja kryptovaroja voi olla vaikea jäljittää. Tämä on tällä alalla työskentelevien lakimiesten kokemus. Tämän vuoksi siviilioikeuden apulaisjohtaja ja minä olemme perustaneet siviiliprosessisääntöjen komitean alakomitean tarkastelemaan niiden perusteiden muuttamista tai laajentamista, joiden perusteella kanne voidaan toimittaa lainkäyttövallan ulkopuolella. Juuri tämä este on estänyt monia salauspetosten tuottojen jäljittämiseen tähtääviä menettelyjä. Nykyisen oikeuskäytännön mukaan kolmansien osapuolien tiedonantohakemuksia ei voida helposti toimittaa tiedoksi lainkäyttöalueen ulkopuolella, vaikka voitaisiinkin toimittaa määräyksiä, joissa kolmatta osapuolta vaaditaan paljastamaan asiakirjoja, jotka liittyvät sellaisen henkilön tiliin, jonka voidaan osoittaa olevan ensi näkemältä vastuussa petoksesta. Toivon, että tuomioistuimen sääntöjen kehitys tekee tästä hienosta erosta vähemmän merkittävää ja helpottaa yleensä ketjun sisäisiin transaktioihin ja kryptovarojen jäljittämiseen liittyvien asioiden käsittelyä.
Raportoimme jatkossakin uusista trendeistä ja merkittävistä muutoksista kryptoomaisuuslainsäädäntöön Isossa-Britanniassa Proskauerin Blockchain and the Law -blogissa, joten katso tämä tila!
[1] The Colonial Bank v Whinney (1886) 11 App. Cas. 426.
[Näytä lähde.]
